Järjestys pienissä tiloissa, asiaa karavaanarin silmin.

Minä olen karavaanari. Olen siis ehkä se teiden tukko tuolla edessäsi maantiellä. Rakastan siis pakata kamppeemme 14 neliön asuntoautoomme, kulkea vailla päämäärää, nähdä uusia paikkoja ja pystyttää kotimme mihin satumme päätymään.

Kuitenkin pienissä tiloissa asumisessa on monia puolia. Säilytystilat ovat rajalliset ja silti paikkojen ja tilanteiden muuttuessa pitää olla varautunut miltei kaikkeen.

Suurimpana oppina ja oivalluksena on, että kaikesta selviää pienellä mielikuvituksella.

Matkalla kun on keskellä ei mitään ja jos ei ole juuri sitä kakkulapiota, pärjää kyllä vaikka juustohöylällä. Ja jos kesken ruuanlaiton huomaa jonkun unohtuneen, on vaan pakko improvisoida.

Aina kotiin palatessa tulee ihmeteltyä, että miksiköhän meillä on näin paljon tavaraa. Vaikka siis meillä sitä tavaraa on varmaan huomattavasti vähemmän kuin keskivertosuomalaisella.

Kuten että miksi kattiloita löytyy 6 kpl, vaikka varmasti vähemmän riittää.

Viimeksi kun oltiin pitkällä reissulla, tuli pakattua miltei kaikki vaatteet mukaan, koska pohjoiseen suuntautuvan matkan vuoksi oli varauduttava erilaisiin keleihin.

Kuitenkin vaatteita oli liikaa ja hyvin äkkiä tuli huomattua, että mitkä vaatteet todella on käyttöön ja mitä vaatteita hyljeksitään siellä reissullakin. Reissun jälkeen nekin vaatteet lähtivät pitkälti kiertoon. Sekä ainakin kotimaan matkailussa on helppo pestä vaatteita leirintäalueilla. Taitettava pyykkiteline oli kyllä ehdoton. Ja nythän kaupoista löytyy sellaista kapeampaakin versiota. Ei siis tarvitse pyyhkeitä ja uikkareita tuoda autoon tai vaunuun kuivaamaan.

Pidemmissä reissussa suosin ylimääräisten (eli lähinnä lapsen) vaatteiden pystyviikkausta kestokassista tehtyihin koreihin, pienempiä vaatteita, eli sukkia ja alusvaatteita pakkaan lahjakasseihin, jotka on leikattu sopivan kokoisiksi. Kestokassikorin laitan matalaan yläkaappiin kyljelleen, niin sisältö on helposti otettavissa.

Astioitahan matkassa tarvitsee vain yhdet jokaiselle, sekä isommalle joukolle käy kertakäyttöastiat.

Suurin oivallus, jonka toteuttamista taas opettelen kotona on se, että aina kun jotain tavaraa käyttää, se tulee palauttaa paikalleen.

Keittiössä kun vapaata pöytätilaa on non 0,5 neliötä, ei siinä paljon voi tavaraa jättää ajelehtimaan. Sekä kuitenkin liikkeelle lähtiessä on pakko kaikki pakata pois.

Oletko sinä kenties myös karavaanari? Mikä teillä on suurin ratkaisematon haaste järjestykseen liittyen? Kerro kommenttikentässä ja ratkaistaan haasteesi.