Lastenhuoneen järjestyshaasteet ja -vinkit

15.02.2019

Olin edellisviikonloppuna IKEAssa Hyvän Järjestyksen viikonlopputapahtumassa.

Ihmisiä oli liikkeellä mukavasti, mutta silmiinpistävää sekä yleistä jokaisessa tapahtumapaikkakunnalla oli se, että lastenhuoneen tapahtumapisteellä ihmisiä oli todella vähän.

Kertooko se siitä että lastenhuoneet ovat niin hyvässä järjestyksessä että siihen ei apua kaivata? Vai onko lastenhuoneiden järjestyksestä heitetty jo viimeinenkin toivo?

Ongelmat on kuitenkin tehty ratkaistaviksi

Ensinnäkin kokemukseni mukaan lapsiperheiden niin kuin jokaisen muunkin suurin ongelma on että tavaraa on liikaa, järjestys on kateissa tai toimimaton sekä puuttuu toimintamallit joilla järjestystä ylläpidetään.

Tästä ensimmäisenä askeleena on pysäyttää jatkuva uusien tavaroiden ja lelujen sisään tuleminen. Usein leluja kerääntyy joulun, syntymäpäivien ja muiden juhlien aikaan. Voisiko lapselle opettaa että leluja ei tule joka viikonloppuna tai joka kauppareissulla? Opettaa että rahaa säästämällä on sitten mahdollista ostaa jotain mitä oikeasti haluaa. Kukaanhan ei oikeasti tee mitään niillä hampurilaisaterian kylkiäisenä tulleilla leluilla ja ne päätyvät vain roskaksi.

Seuraavaksi pitäisi katsoa mitä leluja on sekä karsiminen. Käykää läpi kaikki.

Rikkinäiset lelut korjauksen jälkeen käyttöön tai lahjoittaa eteenpäin. Samoin lelut jotka ovat tarkoitettu pienemmille lapsille. Ne kannattaa joko myydä, lahjoittaa tai ainakin pakata pois lastenhuoneesta. En suosittele tekemään sitä lapsilta salaa ja tässä kohtaa yleensä lapset haluavat säästää kaiken minkä näkee. Silloin voi pyytää lasta laittamaan lelut tärkeysjärjestykseen. Mikä on kaikista tärkein? Ja mikä seuraavaksi. Tällöin lapsikin voi ymmärtää lelujen määrää. Sekä, että voiko sieltä loppupäästä laittaa leluja eteenpäin vaikka sellaisille lapsille, joilla ei ole omia leluja.

Jos leluja on paljon, hyvä vinkki on ottaa muutama iso laatikko johon pakata leluja. Nämä lelut menevät tauolle varastoon, yläkaappiin tai johonkin muuhun säilytystilaan. Säännöllisesti muutaman viikon tai kuukauden välein otetaan varastosta yksi laatikko leluja käyttöön ja samalla pakataan laatikollinen leluja tauolle varastoon. Tällöin lastenhuoneessa on koko ajan kaksi laatikollista vähemmän leluja levitettävänä ja siivottavana. Samalla tulee myös käytyä leluja läpi säännöllisesti, kerättyä rikkinäiset ja käyttämättömät pois. Tämä kaikki kannattaa tehdä lasten kanssa, jolloin lapsi ymmärtää että lelut tulevat myöhemmin takaisin. Siten ei tule niin suurta luopumisen ongelmaa.

Vaatesirkus

Samoin lapsiperheeseen tulee yleensä valtavasti vaatteita. Niitä saadaan lahjoituksina, niitä siirtyy isommalta sisarukselta pienemmälle. Näissä suuri ongelma on se, että vaatteita jää valtavasti käyttämättä, koska lapset kasvaa äkkiä ja vaatteet on säilytyksessä väärässä paikassa. Ainoa vinkki tähän on olla itse hyvin kartalla, mitä vaatteita on ja missä? Ja mitä tarvitaan mahdollisesti lapsen kasvaessa. Älä säästä vaatteita, joita et tule käyttämään. Laita isot, käyttöön myöhemmin tulevat vaatteet myös vaatekaappeihin, jotta eivät unohdu.

Samoin pieneksi jääneet vaatteet heti pesusta tultuaan oikeaan osoitteeseen. Päätä niiden oikea paikka, meneekö myyntiin, lahjoitukseen tai säilöön sisarukselle.

Sekä kaiken vaatesirkuksen keskellä mieti, että kuinka paljon niitä vaatteita lapsikaan lopulta tarvitsee?

Toimiva lelujen säilytys

Kun tiedetään, minkä verran tavaraa on, rakennetaan ja suunnitellaan säilytyspaikat kaikelle. Hyvänä vinkkinä on pitää mielessä ¼- sääntö, joka toimii myös kaikessa kodin säilyttämisessä. Siis joka kaapissa, hyllyssä tai laatikossa on tavaraa ¾ sekä tyhjää ¼. Näin tavarat on helppo ottaa sekä palauttaa paikalleen.

Pienten lasten lelusäilytyksessä ei saa olla liian tarkka. Jos itsellä on energiaa opettaa päivästä toiseen, että autot on autolaatikossa ja nuket nukkelaatikossa, niin kyllähän lapsi oppii, vähän luonteesta riippuen ennenpitkään.

Voi olla myös itselle helpotus laskea rajaa ja pitää sääntönä, että vaikka ne lelut olisi siivottu lattioilta. Silloin voi käyttää sängynaluslaatikoita (joita en usein suosittele muuten) tai isompia lelulaatikoita tai koreja.

Isomman lapsen kanssa voi miettiä yhdessä eri leluryhmille oikeat säilytyspaikat. Kun lapsi on saanut osallistua, tavaroiden palauttaminen paikoilleen on helpompaa.

Sekä opetellaan yhdessä lapsen kanssa leikin jälkeen keräämään lelut pois. Tai ainakin päivän päätteeksi. Tai nukkumaan mennessä. Ihan mikä perheellesi sopii.

Tämän voi siirtää käytäntöön koko kotiin. Eli kun tullaan sisälle, laitetaan ulkovaatteet paikalleen ja kun on syöty, laitetaan tiskit koneeseen tai tiskipöydälle. Kun mennään suihkuun niin laitetaan vaatteet pyykkikoriin yms.

Tällä kasvatetaan lapsista siistimpiä, automaattisesti toimivia. Kun viitseliäisyyttä riittää opastamisessa, niin se myöhemmin palkitsee. Sekä tietenkin koko perhe aikuisia myöten ottaa uudet käytöstavat haltuun.

Onko teidän perheessä lastenhuoneen järjestyshaasteita? Kerro kommenteissa.


Jos innostuit raivaamisesta, tästä voit tilata itsellesi uutiskirjeen, jossa parin viikon välein hyviä järjestämisvinkkejä. Saat lisäksi heti Järjestyksen A ja O - näin pääset raivauksessa alkuun- oppaan.

Jos mietit, että olisiko sinulle mitään hyötyä ammattijärjestäjän avusta, tutustu 100 hyötyä ammattijärjestäjän avusta -sivuuni. Olisiko jostain hyödystä apua sinunkin arjessasi?

Tilaa itsellesi ammattijärjestäjän apua. Soita heti 040 7484735 tai yhteydenottolomakkeella.